The key points are temporarily unavailable. You can still read the full Story below.
Main Points
Euroopan parlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää – EPP, S&D ja Renew – ovat saavuttaneet alustavan neuvottelusovun uusien henkilöautojen päästövähennystavoitteista vuoteen 2035 mennessä. Sopimuksen mukaan uusien autojen CO2-päästöjä tulisi vähentää 87,5 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Loput 7,5 prosenttia tavoitteesta voitaisiin täyttää hyödyntämällä EU:ssa valmistettua vähähiilistä terästä autonvalmistuksessa. Sopimus vaatii vielä ryhmien virallisen hyväksynnän ja allekirjoituksen. Aiemmin Euroopan komissio oli esittänyt 90 prosentin vähennystavoitetta, jossa 10 prosenttia voitaisiin kompensoida vähähiilisellä teräksellä ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Ranska ja Saksa olivat puolestaan aiemmin sopineet 90 prosentin tavoitteesta ilman kompensoivia toimia. Uusi neuvottelutulos jättää valmistajille enemmän liikkumavaraa kuin aiemmin kaavailtu täyskielto polttomoottoreille, mikä mahdollistaa polttomoottoritekniikan ja uusiutuvien polttoaineiden säilymisen markkinoilla vuoden 2035 jälkeenkin. Pakettiautojen osalta tavoitteita on myös tarkistettu: vuodelle 2030 esitetään 35 prosentin vähennystä aiemman 40 prosentin sijaan, ja vuodelle 2035 tavoitteeksi on asetettu 80 prosentin vähennys. Henkilöautojen vuoden 2030 tavoite pysyy 55 prosentissa. Lisäksi uusiutuvilla polttoaineilla kulkevat autot voidaan luokitella nollapäästöisiksi, ja pienet sähköautot kerryttävät valmistajille niin sanottuja superkredittejä. Samaan aikaan keskustelua herättää fossiilisten polttoaineiden jakelijoille suunniteltu ETS2-päästökauppajärjestelmä, jonka on määrä astua voimaan asteittain vuonna 2028. Energiatalouden asiantuntija Claes Hemberg arvioi Carup-medialle, että järjestelmän toteutuminen nykymuodossaan on epävarmaa poliittisten ja taloudellisten riskien vuoksi. Hembergin mukaan päästökaupan kustannukset päätyisivät todennäköisesti autoilijoiden maksettavaksi polttoaineiden hinnan nousuna. Suomessa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on arvioinut, että päästökauppa voisi nostaa bensiinin hintaa 20–30 senttiä litralta. Nieminen on korostanut tarvetta tasapainottaa mahdollista hintojen nousua ajoneuvoverotuksella. Palvelualojen työnantajaliitto Palta on puolestaan ehdottanut liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa polttoaineverotuksen ja ajoneuvoveron rinnalle tai tilalle voitaisiin tuoda esimerkiksi kilometrivero tai kamerapohjainen tietulli. Palta perustelee ehdotustaan huolella liikenteen veropohjan murentumisesta sähköistymisen myötä. Article source: Iltalehti | Image credit: Iltalehti
Euroopan parlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää – EPP, S&D ja Renew – ovat saavuttaneet alustavan neuvottelusovun uusien henkilöautojen päästövähennystavoitteista vuoteen 2035 mennessä. Sopimuksen mukaan uusien autojen CO2-päästöjä tulisi vähentää 87,5 prosenttia vuoden 2021 tasosta. Loput 7,5 prosenttia tavoitteesta voitaisiin täyttää hyödyntämällä EU:ssa valmistettua vähähiilistä terästä autonvalmistuksessa. Sopimus vaatii vielä ryhmien virallisen hyväksynnän ja allekirjoituksen. Aiemmin Euroopan komissio oli esittänyt 90 prosentin vähennystavoitetta, jossa 10 prosenttia voitaisiin kompensoida vähähiilisellä teräksellä ja vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Ranska ja Saksa olivat puolestaan aiemmin sopineet 90 prosentin tavoitteesta ilman kompensoivia toimia. Uusi neuvottelutulos jättää valmistajille enemmän liikkumavaraa kuin aiemmin kaavailtu täyskielto polttomoottoreille, mikä mahdollistaa polttomoottoritekniikan ja uusiutuvien polttoaineiden säilymisen markkinoilla vuoden 2035 jälkeenkin. Pakettiautojen osalta tavoitteita on myös tarkistettu: vuodelle 2030 esitetään 35 prosentin vähennystä aiemman 40 prosentin sijaan, ja vuodelle 2035 tavoitteeksi on asetettu 80 prosentin vähennys. Henkilöautojen vuoden 2030 tavoite pysyy 55 prosentissa. Lisäksi uusiutuvilla polttoaineilla kulkevat autot voidaan luokitella nollapäästöisiksi, ja pienet sähköautot kerryttävät valmistajille niin sanottuja superkredittejä. Samaan aikaan keskustelua herättää fossiilisten polttoaineiden jakelijoille suunniteltu ETS2-päästökauppajärjestelmä, jonka on määrä astua voimaan asteittain vuonna 2028. Energiatalouden asiantuntija Claes Hemberg arvioi Carup-medialle, että järjestelmän toteutuminen nykymuodossaan on epävarmaa poliittisten ja taloudellisten riskien vuoksi. Hembergin mukaan päästökaupan kustannukset päätyisivät todennäköisesti autoilijoiden maksettavaksi polttoaineiden hinnan nousuna. Suomessa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on arvioinut, että päästökauppa voisi nostaa bensiinin hintaa 20–30 senttiä litralta. Nieminen on korostanut tarvetta tasapainottaa mahdollista hintojen nousua ajoneuvoverotuksella. Palvelualojen työnantajaliitto Palta on puolestaan ehdottanut liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta, jossa polttoaineverotuksen ja ajoneuvoveron rinnalle tai tilalle voitaisiin tuoda esimerkiksi kilometrivero tai kamerapohjainen tietulli. Palta perustelee ehdotustaan huolella liikenteen veropohjan murentumisesta sähköistymisen myötä.
News Desk is the editorial publishing account for Tringlobe Media News, covering breaking news, public affairs, entertainment, community developments and regional stories across Trinidad and Tobago, the Caribbean and internationally.